iPodin uusi tuleminen, kasettimaksu vaalivuotena ja piraatteja

Vaalivuosi ryskyttää ovella eli pilvicom politisoituu. Tiedetään, se on tarkkaa hommaa, mutta ei meillä mitään mielipiteitä seksuaali- tai kielivähemmistöistä, energiapolitiikasta tai tuloveroista olisikaan. Pilvicom:in leiskan tehneen Löylymedian toimari nurisi ohimennen Facebookissa kasettimaksusta tai jos nyt ollaan tarkkoja, yksityisen kopioinnin hyvitysmaksusta. Minäkin nurisen, tosin eri syistä.

Älkääpä Louhen asiakkaana olevat muusikot ja muut taiteilijat nyt älähtäkö. Ei hyvitysmaksu ole perusteeton. Sen keräämistapa vain on vanhanaikainen ja suurin piirtein yhtä hyvin järjestelty yhteiskunnan muinaisjäänne kuin TV-lupa.

Hyvitysmaksua kerätään hyvin pitkälti audion tallentamiseen ja toistoon tarkoitetuista medioista seuraavasti. Vuonna 2010 maksua ei peritä tietokoneista tai puhelimista. Asetus on voimassa vuoden loppuun, päätöstä laajentamisesta ei ole vielä tullut.

Uutisoinnin ja keskustelun perusteella epäilen, ettei taiteilijoiden etujärjestöissä ole yhtään edes kohtuudella metsää puilta näkevää henkilöä tai sitten heidän viestiä ei kuunnella. Nyt on meidän vuoro yrittää. Oletko valmis, tässä meidän ennustuksemme:

Viihteen tulevaisuus ei ole massamedioille tallentamisessa.
Toivottavasti tämä ei tullut uutisena

Spotifyn ja Groovesharkin mobiiliversiot eivät ole vielä breikanneet kunnolla, eikä tekniikan suhteen innovaattori tai tiennäyttäjä sitä välttämättä koskaan teekään. Käytettävyys on kuitenkin ensisijaista kaikissa palveluissa. Kuka haluaa ladata sisällön fyysiselle medialle kuten puhelimelle, kun loputon levyvalikoima odottaa jossain pilven reunalla 3G-yhteyden päässä.

En ole  Applefani tai tongi Steve Jobsin roskista, mutta voiko  Applen rakenteilla oleva valtava konesali olla tarkoitettu millekään muulle kuin iPodin seuraavalle tulemiselle iTunes-verkkoversiona? Riskisijoittajana dumppaisin Spotifyn osakkeet.

Entä liikkuva kuva? Voddler, operaattoreiden viihdepalvelut, Youtubesta videovuokraamo eli sama laulu. Kotitallentimen paikallisesta tallennustilasta tulee tai se on jo merkityksetön.

Seuraavaksi hyvitysmaksu tietysti venytetään itse tuottamaamme sisältöä varten kiintolevymaksulla. Flickr, Twitpics, Picasaweb ja dokkareille tietysti Google Apps. Hohhoijaa, operaattori hoitaa, ei onnistu.

Fujitsu toi Patjaansa VDI:t josta voi päätellä, että parin vuoden päästä kuluttajaläppäri boottaa operaattorin pilveen. Kiintolevyksi riittää suurin piirtein kameran muistikortti. Tästä puhuttiin jo aikaisemmin.

Joka kodin tallennuskapasiteetin aika on auttamatta kohta ohi. On aiheellisempaa keskittyä korvaamaan kasettimaksun tuloaukko muilla tavoilla, kuin tapella vanhoista hupenevista varoista.

Saksassa on muuten käytössä laajakaistavero, jolla yksinkertaisesti verotetaan kohdetta, jossa sisältö joka tapauksessa välitetään. Yhteyden verotuksen kautta tekijänoikeusmaksujen ja tv-lupamaksun keräys ei ole ongelmatonta, mutta tämä perustuu ihan yhtä paljon arvailuun oletetusta käytöstä, kuin nykyinen hyvitysmaksu.

En muuten käytä LCD-ruutua mihinkään muuhun, kuin DVD/Bluray-leffojen katseluun. Seuraavassa telkkarissa on todennäköisesti sisäänrakennettuna verkkopalveluita ja aivan varmasti virtuaalinen videovuokraamo. PS3:n kautta voi jo nyt katsoa Yle Areenaa eli jos sisältö tulee verkosta, maksanko TV-lupaa vai laiteveroa? TV-luvan sitominen laitteistoon on sama asia kuin, jos polttoaineesta maksettaisiin vuotuinen tasavero vain auton omistamisen perusteella.

Verkon nykyinen laatu ja nopeus suhteessa kuluttajahintoihin on kohtalaisen korkea. Meidän kaikkien etu on, että verkkoyhteys saadaan leviämään nopeasti ja nopeampana laajemmalle. Operaattorin veronkantovastuu vain nostaisi hintoja ja hidastaisi kehitystä. Joten ei vielä, ehkä vuonna 2020.

Olisiko internetverotus ristiriidassa internetin vapausajattelun suhteen? Maksaahan toisaalta liittymän toimittaminen jotain, joten onko merkitystä jos osan siivusta saa verottaja. Jos taas Internet on mielestäsi perusoikeus, tuetaan tätä muun muassa Piraattipuolueen puolueohjelmassa. Itsesi näköinen, kuten yksi valtapuolueista.

8 Responses to “iPodin uusi tuleminen, kasettimaksu vaalivuotena ja piraatteja”

1. Jukka Niiranen says:

   11/12/2010 at 00:45

   Osuva ja ajankohtainen postaus. Kasettimaksu on toki aina ollut kyseenalainen metodi ja käsite, mutta teostoma… anteeksi, edunvalvontajärjestöjen viimeaikainen esilletulo saa jälleen aikaan syvän huokauksen. Muuttuviin liiketoimintamalleihin sopeutuminen on toki aina vaikeaa, mutta Tommi Lindell ja Teosto ovat nyt todellakin ruoskimassa kuollutta hevosta. En tiedä pitäisikö suuttua vai hävetä heidän puolestaan.

   En yksinkertaisesti halua omistaa ja hallinnoida yhtään enempää atomeja tai bittejä kuin mitä on välittömän käytön kannalta tarkoituksenmukaista (eli kun verkkoyhteys ei ole saatavilla / riittävän ripeä). Ostin noin vuosi takaperin 2TB varastotilaa kodin mediasisällölle, mutten en koskaan edes ehtinyt ottaa sitä käyttöön, koska löysin Spotifyn täysin ylivertaisen palvelun. Nyt pohdin kiivaasti mitä tehdä kaikelle sille muoville, jota 20 vuotta levyjen keräilyharrastusta on nurkkiin kerryttänyt, koska asuinpinta-ala ei suinkaan ole halpenemassa, toisin kuin verkkoyhteydet ja tallennustila. Kindlen myötä fyysisten kirjojen ostaminen toivottavasti myös korvautuu palvelulla.

   Haluan tukea ja olen jopa jossain määrin riippuvainen sisällöntuottajien etujärjestöihin kuuluvista tahoista. Siksi koen perin traagiseksi sen, etteivät nämä tahot vaikuta olevan lainkaan kiinni siinä todellisuudessa, jossa yhä useampi sisällön kuluttaja elää. Voin kyllä heitellä muutamia roposia kolehtihaaviin veroluonteisten maksujen muodossa, mutta on sanomattakin selvää, että mieluiten maksan hyvästä tai pikemminkin erinomaisesta tuotteesta/palvelusta. Mikäli sisältöteollisuus ei tätä pysty tarjoamaan, muut tahot kyllä tulevat tyhjiötä paikkaamaan.
2. Isinööri says:

   12/01/2011 at 09:49

   Voisikohan tähän soveltaa samoja periaatteita kuin ajoneuvojen verotuksessa. Eli, säädetään riittävän monimutkaiset systeemit, jotta työllistetään tarvittava määrä virkamiehiä.

   Tallennuskapasiteettia (ja tiedonsiirtokapasiteettia) voisi verottaa ainakin seuraavista syistä:

   - valmistus
   - myynti
   - hankkiminen
   - omistaminen (vuosimaksu)
   - käyttäminen (volyymiin tai aikaan sidottu)
   - virannoimasten valvonta ja tarkastukset
   - muutokset omistus- tai muissa suhteissa
   - käyttötavan tai -paikan vaihtuminen
   - perintö
   - käytöstä poistaminen ja romutus
   - muut mahdolliset esilletulevat asiat
3. Vesa Anttila says:

   19/01/2011 at 11:45

   Loukkaavaa on jo pelkkä Groovesharkin mainitseminen. Tuoreena Louhen asiakkaana koko palko kihati nenään samantien. Minua ei ihmetytä Groovesharkin ongelmat, he kun ovat valmiita maksamaan sisällöstään kenties siinä tapauksessa että joku lakiteitse ja todistein pyytää. Tässähän saa ruveta heti pohtimaan seuraavaa siirtoa. Ennen kun edes nimipalvelimia on saatu siirrettyä…
4. Lari Lehtonen says:

   19/01/2011 at 11:58

   Tiukka argumentti, Vesa.

   En ole perehtynyt Groovesharkin ansaintamalliin, mutta en usko tämän olevan erityisen antelias artisteja kohtaan. Pystytkö avaamaan GS:n toiminnan taustaa tarkemmin?

   Kyseisen palvelun käyttöä ei ole käsittääkseni kriminalisoitu, joten kyseessä on toistaiseksi eettinen valinta käyttää tai olla käyttämättä palvelua.

   Pari vuotta sitten Anssi Kela osoitti, että Spotify tuloutti jotakuinkin sentin murto-osia per kappaleen soittokerta, joten ei tuokaan ole artisteille mikään kultakaivos.

   Postaus käsitteli enemmän jakelukanavien muutosta, eikä ollut kannanotto minkään palvelun puolesta.

   Henkilökohtaisesti fanitan etenkin Spotifya käyttäen maksullista versiota, mutta käytän Groovesharkia säännöllisen epäsäännöllisesti. Lähinnä kuitenkin silloin kun Spotify ei ole saatavilla.
5. Kimmo Kajasto says:

   19/01/2011 at 18:45

   Mielummin kannatan törkeästi vaikka puhdasta piratismia kuin Spotifya. Piratismista ei rahallisesti hyödy kukaan, sensijaan Spotifyn käyttämisellä tuetaan ensisijaisesti ruotsalaista hyödyntavoittelijaa, sinisilmäistä huijarilafkaa. Miten me ollaan pärjätty ennen Spotifyä? Hyvin, ostamalla arvostamiemme artistien töitä vinyyli- tai cd-muodoissa. Mä en näe noissa formaateissa vieläkään mitään vikaa.
6. Lari Lehtonen says:

   19/01/2011 at 19:06

   Epäilen ettei Spotify ole tulouttanut kuin pieniä osia soitoistaan artisteille. Olennaista on kuitenkin, että viittaamasi huijarilafka on tehnyt sopimuksen musiikin jakelusta niiden oikeudet omistavien yritysten kanssa.

   Mikäli artistina olisin äkäinen, olisin äkäinen oikeuteni omistavalle yhtiölle, joka on puolestani solminut huonon diilin.

   Itse en halua tukea piratismia. IFPI:n tilastojen perusteella (http://www.ifpi.fi/tilastot/vuosimyynti/) voi arvioida, että levyjen vähittäismyynnissä on vuosittain noin 100M € liikevaihto. Tämä kattaa siis levyjen myynnin, ei vaikkapa levykauppojen liikevaihtoa tilavuokrista, käytetyistä palveluista jne.

   Jos vaikka sata tuhatta Spotifyn käyttäjää maksaisi 10€/kk palvelusta, olisi tuo jo 10% spekuloidusta liikevaihdosta vuodessa. Tämä siis pelkästään yhden palvelun kautta.

   Nykyisillä tiedoilla on mahdotonta sanoa saako artisti edes sitä muutamaa prosenttia soiton tuloista, mitä keskiverrosta levymyynnistä nettoaa.

   Arvostan levykeräilyä etenkin vinyylien muodossa. Omalta kannaltani levyt ovat turhaa varastoitavaa kodin hyllyillä, eikä CD:eitä oikein perintösijoituksena voi pitää. Pidän näppärämpänä pitää musiikkikirjastoa jossain verkossa ja soittaa sitä ilman ärsyttävää levyjen vaihtoa kappaleiden välissä. Olenko musiikin tusinakuluttaja – mahdollisesti.

   Kyse on kehityksestä, eikä se ole aina kokonaan tai lainkaan positiivista. Samoilla sanankäänteillä joku voisi ihmetellä miten olemme pärjänneet ennen kännyköitä?

   Varmaan ihan hyvin, mutta on ihmisten tavoittaminen ainakin helpompaa.
7. Kimmo Kajasto says:

   20/01/2011 at 16:19

   Tietääkseni Spotify asettaa neuvottelemattomat ehdot “oikeuksien omistavien yhtiöiden” kanssa, en ole kuullut että eri artisteilla olisi erilaiset sopimikset, aivan kuin tilanne on esim. iTunesin kanssa.

   Olen nähnyt tilaston jonka mukaan artistin tulisi saada kuukaudessa musiikilleen yli neljä miljoonaa latauskertaa saadakseen keskiverto amerikkalaisen kuukausiansion, noin 1500 dollaria. Sama määrä soittokertoja radiossa antaisi aikalailla toisenlaisen tuloksen. No eihän näitä tietenkään voi suoraan verrata mutta irvokkaan kuvan se antaa Spotifyn käyttämästä markkinastrategiasta.

   En vieläkään näe syytä miksi Spotify tulisi sellaisenaan hyväksyä. Mainitsemasi satatuhatta kuukausimaksun maksajaa olisi parempi kun tämänhetkinen tilanne, mutta miksi ylipäätään se ilmainen vaihtoehto on olemassa, sitä en voi millään muotoa käsittää?

   Ilmaisia karkkeja/viinaa/autoja, tulkaa hakemaan!
8. Lari Lehtonen says:

   24/01/2011 at 22:36

   Teoston lehdessä oli vähän läppää Spotifysta. Kannattaa lukaista:

   http://www.teosto.fi/teosto/websivut.nsf/0/d4c241eb3d1699f1c225729f004510a0/$FILE/teostory_4-10_web.pdf