Jokainen kirjautuminen on kullan arvoinen

Suomalaisen luonteenlaadun uusin piirre on uuden tekniikan kyräily. Todistan tämän heti, kun Facebook Places saadaan Pohjois-Eurooppaan ja Googlen Street View’n tapaan alkaa keskustelupalstoilla ja lehtien palstoilla hässäkkä avainsanoilla: yksityisyys, laillisuus, Amerikka ja isoveli. Porukassa murahdellaan pitkin talikonvartta ja kaivataan parempia aikoja, rukisempaa ruisleipää ja Kekkosta. Parin koodirivin unohtuminen oli Googlelta nolo ja epäilyttävä juttu, mutta on Street View’stä arkikäytössä hyötyä ja hupia. Kun Street View starttasi, olin todella hämmästynyt miten negatiivisen vastaanoton palvelu kokonaisuudessaan sai. Facebook jakaa mielipiteet, mutta leimaaminen internetin antikristukseksi Cityssä oli jo vähän yliammuttua.

Placesin myötä Facebookiin olisi maukas lisä twittermäinen seuraajatoiminto, joka laajentaisi palvelun käytettävyyttä myös ystäväpiirin ulkopuolelle. Vai oletko itse muistanut jakaa kaverisi niihin jotka näkevät ja niihin jotka eivät näe? Niin vähän arvelinkin.

Myönnän ryntääväni uusien verkkopalveluiden kimppuun keskiverron netinkäyttäjän tapaan aika naivisti – silkasta uteliaisuudesta. Uusin kokeilu on HeiaHeia , jota käytän atleettisuudella lähipiirille rehvasteluun ja myös satunnaisesti liikuntasuoritusten seurantaan. Olen asianmukaisesti fani.

Huomionkipeydestä huolimatta en usko, että olisin koskaan kokeillut palvelua, ellei tähän olisi päässyt liittymään suoraan Facebook-tunnuksilla. Pari klikkausta ja palasen yksityisyydensuojaa uhraamalla olin palvelun käyttäjä. Heiaheia ei ole todellakaan ainoa palvelu, joka on madaltanut palvelun käyttöönoton aitaa niin alas, että sen yli oli pakko loikata pelkällä poikamaisella innolla.

Luitko edellisen postauksen? Jos verkkopalveluille maksuttomien esikäyttäjien koukuttaminen on portti maksullisten käyttäjien haalimiseen, on vaikkapa Facebook-kirjautumisen integroiminen omaan palveluun, kuin tarjoaisit baarinpitäjänä nousuhumalaisille keski-ikäisille ilmaisen taksin Kalleen. Lisää käyttäjiä on päätepysäkillä lisää euroja.

Huomasin Smilehousen toimiston seinällä printin artikkelista, jossa yhden napin poistaminen toi verkkokaupalle kolmesataa miljoonaa lisää vaihtoa vuodessa. Yksi nappi pois? 300 milliä! Siis mitä…!? Huolimatta sinnikkäästä googlaamisesta en löytänyt juttua esiteltäväksi, pahoittelen. Nappula oli joka tapauksessa yksi verkkokaupan käytettävyyden helmasynneistä, rekisteröitymiseen pakottava vaihe, jonka poistaminen paransi konversiota huikeasti.

Turhan pakottamisen ja tarpeettomien toimintojen riisuminen voi viedä verkkopalvelua käytettävämpään suuntaan, mutta teknisesti ratkaisu on single-sign-on. SSO on parhaimmillaan sellainen, jossa hyödynnetään käyttäjien jo omaksumaa palvelua ja liitetään tämä osaksi omaa. Hyöty käyttäjälle on ilmeinen. Muistitko työsähköpostien tai -aseman salasanaa lomien jälkeen tai oletko ehkäpä joskus unohtanut salasanan harvakseltaan käytettyyn verkkopalveluun? Käyttäjätunnussekoiluun tulisi saada stoppi.

Tietohallinnosta ja -turvasta vastaaville on absurdia ajatella gmailin salasanan joskus kelpaavan työpaikan toimialueelle kirjautumiseen, mutta toisaalta vielä 15 vuotta sitten BBS oli kuumaa kamaa.

Ennen liiallista innostumista pitää hahmottaa oma vastuu ja muistaa, ettei varsinaisen tunnistautumisen tarjoavan tahon prosesseja ja tekniikkaa pääse mitenkään auditoimaan. Facebook? Matti Nykänen ryhtyy raittiiksi. Google? Maailmanrauha. Microsoft? Puoluerahoituksesta täysin julkista.

Seuraava askel lienee oikean palvelun löytäminen. Facebook ja Google ovat selvät ykköskandidaatit, koska niitä käyttävät kaikki eli niiden kautta tavoittaa suurimman massan. Et usko vai?

Paljastamatta sen tarkemmin kilpailijoille Louhen asiakaskunnan profiilia kerrotaan, että heitä on mukavan paljon ja he ovat pääosin tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä. Vuoden 2009 asiakaskyselyyn vastasi yli kymmenen prosenttia viestin saaneista, joten tuloksia voi kaiken järjen mukaan pitää luotettavina. Pyysin äskettäin kyselystä erittelyä, josta ilmeni, että asiakkaistamme 73% käyttää Facebookia ja hämmästyttävästi sama 73% gmailia. Koko massasta 46% käyttää molempia. Yhteenvetona voisimme kumartaa ainakin puolelle asiakkaistamme mahdollistamalla kirjautumisen asiakashallintaliittymään Googlen tai Facebookin tunnuksilla. Asiakaslähtöisyyttä? Voi kyllä. Olemme suutarin lapsia, sitä emme kiistä.

Hesarin, eikun hs.fi:n mukaan Facebookia käyttää muuten 58% suomalaisista. (hs.fi, online-kysely 16.8.10)

Sadulla on opetus. Jos ensimmäinen kosketus asiakkaaseen tapahtuu verkossa ja tämä halutaan saada ostamaan tai muuten vuorovaikuttamaan kanssasi, pitää tämä tehdä käyttäjän omilla ehdoilla, käyttäjän kentällä. Käyttäjälle on helpompi tulla asiakkaaksi, jos yksi kivi tieltä heitetään sivuun kirjautumisintegroinnin muodossa. Runttaamalla asiakas jääräpäisesti omaan prosessiputkeen, päätyy vain laskettamaan virtsat omiin housuihin ja tiedät ihan hyvin miten se sanonta päättyy.

2 Responses to “Jokainen kirjautuminen on kullan arvoinen”

1. Jiikku says:

   29/08/2010 at 23:41

   Jämäkkää kamaa, tämän blogin toistaiseksi paras entry. Allekirjoitan kaikki pointit. Salasanoista on tullut uudet “lankapuhelinnumerot”, parhaiden kaverien ja rimputtelulle alttiiden työnumerot muisti, mutta harvemmin tarvittavat joutui kaivamaan vihkosta. Nyt vedetään sovelluksesta frendin nimi ja lärvi esiin ja pistetään rimpauttaen. En muista puoliakaan salasanoista mitä eri verkkopalveluihin on tullut aktivoitua…

   Tunnusten integraatiossa facebookin ja muiden meganettipalveluiden tilehin omassa sovelluksessa on varasti asia joka tulee lisääntymään. Valitettavasti sen mukana tulee myös se varjoisampi puoli webbiä mukana, eli tietojen kalastelu…
2. Lari Lehtonen says:

   30/08/2010 at 20:36

   Voi hah!

   Löysin artikkelin Twitterin kautta:
   http://www.uie.com/articles/three_hund_million_button

   Loppujen lopuksi kyseessä on suora linkkaus kirjautumiseen pakottavan nappulan ja “unohditko salasanasi” -ominaisuuden kanssa. SSO to the rescue.

   Kiitti rossimat!
   http://twitter.com/rossimat