Olen stereotyyppinen tietotyöläinen
Mikäli työnantajasi tarjoaa puhelinedun, pyörii taskuissasi melko varmasti E-sarjan Nokia. Jostain kansallisesta tietohallintostandardista johtuen näin on yhä edelleen suomalaisissa tietoyrityksissä.
Höyrysin äskettäin hermostuksesta, kun halusin asentaa raikkaalta vaikuttavan some-palvelu Foursquaren Noksuuni, mutta yllätyksettömästi sovelluksesta ei ollut saatavilla Symbian-versiota. Kokeilu jäi sikseen ja purin hermostusta katkerilla pikaviesteillä lähipiirille. En mieltänyt Symbian-tuen puutetta sovelluksen kehittäjän syyksi vaan käänsin ongelman johtuvan alustasta, josta kukaan ei pidä.
En halua ainakaan julkisesti liittyä hieman elähtäneeseen Nokiakriittiseen lynkkausjoukkoon, koska vanhan Symbianin pyörittämiselle on varmasti olemassa perustellut syynsä, josta mobiilialaa paremmin tuntevat voivat kertoa.
Nokia on kuitenkin dinosaurus ja sen huomaa. Käyttäjän perspektiivistä hieman nichet ja uskollisen fanipohjan omaavat HTC, RIM ja Apple tulivat älyluurien notkeudessa oikealta rinnalle ja ohi, kun Nokia yritti tehdä Symbian-siasta nättiä laittamalla sille huulipunaa naamaan. Jotenkin konservatiivinen ajattelutapa ja vankkumaton usko teknologia-alustaan sai miettimään tämän vaarallisuutta.
Olet varmasti törmännyt töissäsi toimintatapoihin, joita kukaan ei kyseenalaista, mutta tarkempi tarkastelu osoittaa näihin johtaneet päätökset aivan päättömiksi.
Työskentelin opiskeluaikoinani kodinkoneliikeketjun myyjänä ja törmäsin etenkin litteiden telkkareiden yhteydessä satoihin ominaisuuksiin, joiden merkitystä ja merkityksettömyyttä jouduin toistuvasti avaamaan asiakkaille.
Virkistystaajudet mietityttivät myös minua. Televisiot tukevat yleisesti kahta lähetysstandardia, 50- ja 60-hertsistä taajuutta. Näitä on kaksi, koska sähkövirran taajuus on erilainen eri mantereilla. Sähkövirta vuosi ensimmäisiin putkitelevisioihin läpi ja aiheutti häiriöitä kuvaan. Oli siis luontevaa synkronisoida värinä ja virkistystaajuus samalle taajuudelle, jolloin ongelma poistui. Nykyisissä televisioissa sähkö ei tietenkään vuoda ruudulle vastaavalla tavalla.
Mistä sähkövirran taajuus sitten johtuu? Ihan siitä, että näin päätettiin joskus 1800 ja 1900-lukujen vaihteessa, kun sähköistyminen alkoi valaisemaan läntistä maailmaa. Mitään teknistä perustetta ei tuolloin eikä tänäkään päivänä sähkövirran eri taajuuksille ole.
Kahteen kertaan merkityksetön tekninen asia määrittää miksi nykyisin televisiot joutuvat tukemaan eri virkistystaajuuksia ja kuluttajat ihmettelemään eri lukuarvoja.
Itseäni pelottaa hyväksyä vakiintuneita toimintamalleja kyseenalaistamatta niitä ensin.
Autoratiivinen ylhäältä päin asiakkaiden tarkastelu ja tiukka usko omaan erinomaisuuteen ei ole enää pitkään ollut yleistä yritysten toimintakulttuuria. Tai no, ei ainakaan menestyvien. Sen sijaan vuorovaikuttaminen ja etenkin asiakkaiden kuuntelu on tehty yrityksille naurettavan helpoksi teknisesti, mutta toteutukset ainakin hosting-alalla ovat jääneet laihanlaisiksi. Mielestäni sosiaalisen median merkittävin hyöty piilee juuri viestinnän kaksisuuntaisuudessa ja tietyllä tavalla vanhojen ajattelutapojen eli toimintamallien rikkomisessa.
Käsittelemme pilvi.com-blogissa sekä palveluntarjoajan että käyttäjän perspektiivistä löyhästi pilvipalveluiden ja virtualisoinnin hyödyntämistapoja ja ilmiöitä. Hypeähän tämä on, eikö vain? Toivomme että tämä aktivoi vanhat että mahdolliset uudet asiakkaamme myös keskustelemaan suuntaamme, joko facebookissa tai täällä. Vuoden aikana blogiin tulee ilmestyä viisikymmentä postausta. Aika näyttää millä menestyksellä.
Toivottavasti saan myös tänä aikana uuden matkapuhelimen.









Asiallinen aloitus blogille. Ehkäpä tästä blogista tulee jotain muuta kuin perinteinen korporaattilässytys
Kiitos palautteesta Marko. Pyrimme pitämään asiallisen, mutta raflaavan tyylin ja sisällön juuri mainitsemastasi syistä.
Vaikka Noksu oli tarkoitettu vain johdatteluksi itse punchiin, sattui tällainen silmään Tivistä:
http://www.tietoviikko.fi/mobiilimaailma/article426971.ece